Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Teknologiamurroksen haasteet yritysten osaamisen kehittämisessä

05.09.2018


Teknologian nopea kehitys, digitalisaatio, koneoppiminen, aineiden internet ja muut globaalit megatrendit muuttavat merkittävästi liiketoimintaa ja työn tekemistä sekä yritysten osaamistarpeita. Käynnissä oleva muutos vaatii paljon koko yhteiskunnalta, mutta erityisesti koulutusjärjestelmältä. Teknologiateollisuuden kevään 2018 selvityksen perusteella yksistään teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä.

Vastaavasti Oulun Kauppakamarin alkukesällä julkaisemassa ICT-alan selvityksessä todettiin alueen kasvava osaamis- ja osaajatarve. Oulun alueen ICT yritykset arvioivat 2019-2020 tehtävän 1800 rekrytointia, joka vastaa noin 12% alueen ICT-yritysten henkilöstöstä. Selvityksessä avattiin myös oppilaitosten, yritysten ja eri toimijoitten haasteita vastata yhä kasvavaan osaajapulaan. Tänä syksynä käynnistyykin Oulun Kauppakamarin vetämänä työpajat, joissa ratkaisuja haetaan eri toimijoiden ja päättäjien kanssa yhdessä.

Pystyäksemme vastaamaan mittavaan osaajapulaan teknologiateollisuudessa, unohtamatta myöskään muutosten alla painivaa SoTe alaa, tarvitsemme kipeästi muutoksia asenteissa ja panostuksia poliittisten päättäjien puolelta erityisesti työperusteisen maahanmuuton helpottamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi. Yli kahden vuoden työluvansaantiprosessi, erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevilta ei ole järkevää. Menetämme monta kompetenttia osaajaa ja monta työpaikkamahdollisuutta ehtii mennä ohi.

Tarkastelen osaajatarpeen lisäksi vielä muutamia osaamisen kehittämisen haasteita teollisuudessa.

Toimintaympäristön ja työelämän nopeat muutokset vaativat tiimeiltä tehokkuutta, ketteryyttä ja jatkuvan oppimiskulttuurin omaksumista. Osaamisen kehittäminen on vain 10% formaalia oppimista ja enenevässä määrin työssä oppimista ja toisilta oppimista sekä tiedon jakamista verkostoissa.

Yrityksissä tarvitaan kipeästi nuoria, ennakkoluulottomia tekijöitä - nuorten ajatuksia kannattaa kuunnella herkin korvin. Perinteisten teollisuusyritysten tarkkoihin prosesseihin ja ohjeistuksiin perustuvat toimintatavat työn tekemiseksi ja vaikkapa top-down johtamistyyli eivät houkuttele nuoria. Tarvitaan uudenlaista johtamista, joustavia työntekotapoja ja työaikoja, etätyömahdollisuuksia ja modernit työtilat, monipuolista työnkuvaa unohtamatta. Joustava siirtyminen yrityksestä toiseen ja kokemukset eri toimialoilta korostuvat yhä enemmän. Monipuolinen työkokemus auttaa ymmärtämään kuinka tekniset tuotteet ratkaisevat eri palvelualojen tarpeita, pelkkä teknologiaosaaminen ei enää riitä. 

Paitsi yritysten myös koko alueen houkuttelevuudella on iso merkitys monipuolisen työvoiman saamiselle. Tuoreessa Opetushallituksen selvityksessä todetaan, että Suomessa kaikista korkeakouluista valmistuneista 40% asettuu Uudenmaan alueelle valmistuttuaan. Pohjois-Pohjanmaalla opiskelleista korkeakoulutetuista vain runsas 60% jää omalle talousalueelle.  Meidän täytyy parantaa ja pärjätä tässä kilpailussa.

Uuden työntekijän, nuoren tai kokeneemman palkkaaminen edellyttää ilman muuta myös taitoja työnhakijalta. Tärkeimpiä lienee työelämätaidot, kyky ja halu oppia uutta, innokkuus ja oikea asenne tiimeissä ja monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn.

Pitempään yrityksessä olevilla, kokeneilla työntekijöillä on kiistatta paljon annettavaa ja vastuuta työyhteisössä. Osaaminen ja pitkä työkokemus korostuvat, kun on tarve ratkaista kompleksisia ongelmia, ymmärtää systeemisiä kokonaisuuksia sekä tunnistaa eri toimialojen asiakastarpeita. Myös uusien tiimiläisten kouluttaminen on usein senioreitten vastuulla.

Hyviä tuloksia syntyy myös senioreitten ja nuorten yhteistyöllä - nuori tuo uusia näkökulmia ja ideoita ja seniorit antavat oman kokemuksen ja yhteistyöverkoston kautta osaamisen ja näkemyksen innovaatioiden kehittämiseen.

Menossa olevassa teknologiamurroksessa tarvitaan yritysten, toimittajien, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja opiskelijoitten yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta, osaamisen rakentamiseksi alueen ekosysteemissä.

 

Sari Teppola
Nokia, Mobile Networks
Osaamisen kehittämisjohtaja
Oulun Kauppamari, Koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja

Lue lisää Oulun kauppakamarin ICT -selvityksestä

Jaa: