Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Taloustaitoa esimiehille

01.10.2018 • Toivo Koski, TulosAkatemia Oy


Talouden johtamista ja analysointia on usein pidetty vain talousosaston yksinoikeutena tai salatieteenä, johon on oikeus vain talouden ammattilaisilla. Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, kuka sen tuloksen synnyttää. Senhän tekee operatiivinen johto ja henkilöstö usein siellä talousboxin ulkopuolella. Itse väitän, että talouden ymmärtäminen ja johtaminen on vähintään yhtä tärkeää muullekin henkilöstölle kuin vain yrityksen taloushenkilöstölle. Otetaan muutama esimerkkitapaus.

Tapaus 1: Yrityksen ostoista vastaava henkilö suostuu maksamaan 3 % korkeamman hinnan raaka-aineostoista kuin mitä on budjetoitu ja yrityksen myyntikate% on 20 %. Kuinka paljon lisää yrityksen tulee myydä, jotta yritys saavuttaa budjetoidun tuloksen? Oikea vastaus saattaa yllättää. Se on peräti 17,6 % enemmän myyntiä, jos muuttuvat kustannukset ovat em. raaka-ainekustannuksia. Nyt, jos yrityksen sisäänostaja ei tiedosta tätä myyntimäärän kasvutarvetta, vaan toimii ostajana hieman "hälläväliä" -periaatteella, yritys ei saavuta budjetoitua tulosta tai sitten myyntihenkilöstön paineet kasvavat.

Tapaus 2: Yrityksen liikevaihto on 12 miljoonaa euroa. Asiakkaat kyllä maksavat laskunsa ajoissa (noin kuukaudessa), mutta hyödykkeen toimituksesta kestää normaalisti kaksi kuukautta ennen kuin asiakkaalle lähetetään lasku. Kuinka suuren kassavajeen tämä laskutuksen pitkittyminen aiheuttaa yritykselle? Jälleen vastaus saattaa yllättää, se on nimittäin kaksi miljoonaa euroa. Uskoisin, että monella yrityksellä olisi käyttöä kahden miljoonan euron kassalisäykselle. Olisi hyvä, että asiakastoimituksista vastaava henkilöstö veisi tiedot toimituksista mahdollisimman nopeasti myös laskutukseen. Itse odotin aikoinani laskua eräältä yritykseltä peräti viisi kuukautta. Ilmeisesti yrityksellä ei ollut pulaa rahasta :)

Tapaus 3: Yrityksen eräs tuotantovaihe muodostui koko tuotannon pullonkaulaksi ja toiminta oli sen vuoksi kustannustehotonta kilpailijoihin nähden. Ennakoidut yksikkökustannukset olivat suuremmat kuin oli ajateltu, koska mittakaavaedut jäivät hyödyntämättä. Yrityksen hallitus pohti henkilöstöleikkauksia tuotannossa yksikkökustannusten pienentämiseksi tai sitten lisäinvestointeja kapasiteettiin. Eräs yrityksen työntekijä kuitenkin toi esiin, että jos tuotantovaiheiden logistiikkaa muutetaan, saadaan pullonkaula poistettua ja kapasiteettia lisättyä yli 50 %. Muutos toimi, ja yrityksen kapasiteetti kasvoi vastaamaan kysyntää ja yksikkökustannukset pienenivät. Kysyin ehdotuksen tehneeltä työntekijältä, miksi hän ei ollut kertonut aikaisemmin tätä tuottavuuden parannusehdotusta. Hän sanoi kertoneensa, mutta esimiestaso ja johto eivät olleet siihen reagoineet ennen kuin ehdotus tehtiin allekirjoittaneen konsultin toimesta (kiitos kuitenkin kuuluu tälle työntekijälle!). Kuinka paljon meillä jää tuottavuuden parantamispotentiaalia käyttämättä, kun emme kerää tai huomioi ruohonjuuritasolla kumuloitunutta tietotaitoa asioiden tekemiseksi paremmin kuin ennen? Mielestäni suurin syy tähän on se, että ymmärrämme termin "tuottavuus" väärin. Tuottavuus ei tarkoita kustannusten leikkausta repimällä työntekijöiden selkänahasta enemmän tai muutoin säästämällä väärässä paikassa. Tuottavuus tarkoittaa yritykseen kumuloitunutta tietotaitoa tehdä asioita paremmin kuin ennen, jonka seurauksena säästöt tai lisätuotanto syntyvät. Esimiehet ovat tässä aivan ratkaisevassa roolissa! Heidän tehtävänsä on luoda ilmapiiri, jossa tietotaito kumuloituu organisaatiossa, minkä seurauksena tuottavuus paranee.

Tapaus 4: Yrityksen liikevaihto on 13 miljoonaa euroa ja tuloksentekokyky ennen veroja noin 100 tuhatta euroa. Voitto on tietenkin hyvä asia. Yritys kuitenkin pyysi konsulttia pohtimaan, voitaisiinko vielä jostain säästää, jotta tulos paranisi lisää. Konsultti vain tokaisi, nostakaa myyntihintoja yhdellä prosentilla. Kuinka paljon yhden prosentin myyntihinnan korotus vaikuttaa tuloksentekokykyyn? Vastaus: jokainen prosentin hinnankorotus, jos myyntimäärä ei laske sen seurauksena, nostaa tulosta 130 tuhatta euroa. Luultavasti yhden prosentin hinnankorotus saadaan vietyä läpi ilman myyntimäärän laskua, jolloin yrityksen lähtötilanteesta tuloksentekokyky yli kaksinkertaistuu.

Edellä olevien tilannekuvausten kautta huomaamme, että pienetkin asiat "ruohonjuuritasolla" vaikuttavat tuloksentekokykyyn voimakkaasti. Näin ollen talouden asiat kuuluvat kaikille organisaatiossa ja jokainen yksilö vaikuttaa omalla panoksellaan tuloksen syntymiseen. Tervetuloa kuulemaan lisää, miten taloustaito ja taloudellinen ajattelu parantavat yrityksesi tuloskuntoa!

Toivo (Topi) Koski kouluttaa 6.11. Oulussa Taloustaitoa esimiehille!

Tietoa kirjoittajasta

Toivo Koski
TulosAkatemia Oy

Kirjoittaja on Kauppatieteiden tohtori, DI ja yritystalouden rautainen ammattilainen. Kauppakamarien koulutusvastaavat valitsivat Toivo (Topi) Kosken Kauppakamarin Vuoden 2015 Kouluttajaksi. Koski kouluttaa yritysjohtoa ja asiantuntijoita mm. strategisesta talousjohtamisesta ja taloudellisten riskien hallinnasta. Toivon koulutuksissa yhdistyvät oivallisesti huikea käytännön kokemus ja vahva teoriaosaaminen.
Jaa: