Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Koillismaalla asuu nyt uusia, onnekkaita ihmisiä

14.02.2020


 
Oulun kauppakamarin koillismaan osaston hallituksen puheenjohtaja Henrik Karvonen

”Meillä on toinen koti Kuusamossa ja toinen kaupungissa. Vietämme Kuusamossa enenevässä määrin aikaa. Erityisesti tänä talvena, kun lunta ei kotikaupunkiini ole tullut, on ollut ihana asua Rukalla kauniin luonnon keskellä. Tuntuu siltä, kuin sykkeeni olisi laskenut ja töissäkin saan paljon enemmän aikaiseksi”. Näin minulle kuvasi onnellista elämäänsä eräs osa-aika kuusamolainen.

Osa-aika kuusamolainen ei ole harvinaisuus. Hänen kaltaisiaan, onnellisia ja useammalla paikkakunnalla asuvia ihmisiä, on täällä melkoinen määrä. Ja määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Heidän ansiostaan alueellamme käy kauppa erityisen hyvin, niin kiinteistökauppa kuin vaikkapa ihan tavallinen ruokakauppakin. Mistä tämä ilmiö johtuu?  

Maailma on muuttunut melkoisesti. Ennen suomalaiset omistivat yhden asunnon ja ehkäpä lisäksi vaatimattoman kesämökin. Mökillä tai lomamatkoilla käytiin keskimäärin kaksi viikkoa vuodesta. Työ ja sen etänä tekemisen mahdottomuus pitivät ihmiset tiukasti kotipaikkakunnalla. Myös ero kaupungissa olevan kodin ja mökin välillä oli suuri. Mökki ei soveltunut pitempiaikaiseen asumiseen.

Tämän päivän kakkoskodit ovat upeita. Kun kaupunkikoti on rakennettu ja maksettu, on aika satsata kakkoskotiin. Silloin ei rakenneta perustarpeita varten, vaan satsataan laatuun ja elinympäristöön. Kakkoskoti on tyypillisesti ykköskotia korkeatasoisempi. Samalla luodaan elinympäristö, jossa voi uudella tavalla nauttia elämästä, elämästä luonnon kauneuden, ulkoilmaharrastusten ja tunnelmallisen asumisen maailmassa. Toisaalta, kun mieli tekee päästä nauttimaan kaupunkielämästä, oma koti kaupungissa odottaa.

Kaupankäynnin ja kuntatalouden näkökulmasta kaksi kotia omistavat kotitaloudet ovat mielenkiintoinen ilmiö. Jos kiihtyvä kaupungistumiskehitys ja väestön rakenteellinen muutos ovat pienentäneet alueemme asukaslukua ja sitä kautta ostovoimaa, ovat osa-aika asujat tuoneet alueellemme ostovoimaa tähän verrattuna moninkertaisesti. Kiinteistöverotuloista on puolestaan tullut entistä merkittävämpi tulonlähde alueen kunnille. On siis selvää, että osa-aika asujat ovat meille alueellisesti huikea mahdollisuus. Tämän takia meidän on huolehdittava heistä erityisellä tavalla. Silloin voimme myös itse hyötyä. Syntyy win-win tilanne. Mitä siis pitäisi tehdä?

Monelle kakkoskodin omistajalle on syntynyt halu saada muuttaa loma-asunnoksi määritelty kiinteistö vakituiseksi asunnoksi. Tämä ei ole täysin vapaasti toteutettuna mahdollista mutta järkevissä puitteissa sillä olisi suuri positiivinen merkitys kaikille. Se helpottaisi asukkaan elämää, toisi kunnalle lisää tuloveronmaksajia ja kaupalle ostovoimaa. On selvää, että tämä vaatisi paljon työtä ja ennen kaikkea asennemuutoksen. Meidän tulisi mahdollistaa, ei jäykästi suojella olemassa olevaa.

Lisäksi meidän tulee pitää huolta kunnallisveroasteen maltillisuudesta ja jopa pyrkiä madaltamaan sitä. Kukaan ei nimittäin vaihda asuinkuntaa, jos sen veroprosentti ei ole kilpailukykyinen. Alueellamme on tässäkin suhteessa hyvä tilanne. Olemme jo lähtökohtaisesti keskiarvotasolla. Pieni rutistus ja meille voisi syntyä väkiluvun kasvun myötä mahdollisuus alentaa veroprosenttia. Tämä tietenkin vahvistaisi positiivista kierrettä.

Kun verrataan varakkuuden ja ansiotulojen kehitystä eri alueiden välillä, Pohjois-Suomi näyttää pärjäävän hienosti. Myös orastava muuttovoittoisuus ja ikävä työvoimapula ovat tulleet maailmaamme. Tällaisista lähtökohdista on hyvä jatkaa matkaa eteenpäin. Pitää vain olla uskallusta ja määrätietoisuutta. Onneksi sitä meiltä pohjoisessa löytyy!

Lumivarmoin terveisin

Henrik Karvonen
Hallituksen puheenjohtaja, Oulun Kauppakamari / Koillismaan osasto
Toimitusjohtaja, Koillismaan Osuuskauppa

Jaa: