Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Vahvempaa teollisuuden selkärankaa rakentamassa

01.11.2019


Teollisuus on perinteisesti ollut tärkeässä roolissa koko valtakunnan tasolla muodostaen taloudellemme vankan selkärangan. Teollisuudella on myös huomattavan iso rooli Oulun, Kainuun ja koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kun katsoo suunnitelmissa olevien teollisuuden suurinvestointien sijoittumista kartalle, havaitsee hyvin sen painoarvon pohjoiseen Suomeen.

Teollisuutemme kirjo on ollut ja on yhä edelleen laaja. Meiltä löytyy maailmanluokan osaamista ja työllistämisen näkökulmasta merkittäviä toimijoita monelta eri sektorilta. ICT- ja ohjelmistoala ovat edelleen kärkikaartia, vaikka niiden rakenteellinen muutos on viime vuosikymmenen aikana ollut voimakasta. Metalli-, konepaja- ja kaivannaisteollisuuden tukirankana on vankka osaaminen erikoismetalleista, mitä tukee eturivin tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten kanssa. Oman osansa laajaan valikoimaan tuovat myös puunjalostus yhdessä kemian- ja energiateollisuuden kanssa elintarviketeollisuutta unohtamatta. Kun tähän loistavaan kattaukseen lisätään vielä useat teollisuuden teknologia- ja suunnittelupalveluja tarjoavat yritykset, saamme aikaan erittäin elinvoimaisen teollisen ekosysteemin.

Vaikka Suomen teollisuuden alojen kirjo on laaja ja toimijoilla on omat erityispiirteensä, olemme teollisuusvaliokunnassa tunnistaneet useita yhdistäviä teemoja yritysten elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Automatisointi ja digitalisointi nostavat tuottavuutta ja luovat ison mahdollisuuden merkittäviin kehitysaskeliin, mutta myös osaavan työvoiman saatavuus on turvattava. Eräs kollegani totesi osuvasti, että robotiikkainvestoinnit olisivat heidän yrityksessään kyllä kannattavia ja niille olisi aito tarve, mutta ensin pitäisi pystyä varmistamaan robottien käyttäjien saatavuus.

Osaaminen ja työvoiman saatavuus ovat huolenaiheena laajemminkin alueemme yrityksissä. Teollisuudessa haasteita on ollut myös alan vetovoiman ylläpitämisessä etenkin nuorten keskuudessa. Olemme teollisuusvaliokunnassa käyneet paljon erilaisia keskusteluja tärkeimpien sidosryhmiemme kanssa. Positiivista suuntausta on onneksi havaittavissa, sillä esimerkiksi Oulun yliopiston edustajat kertoivat, kuinka teknillisten aineiden hakijamäärät ovat vihdoin lähteneet nousuun. Aloituspaikkoja on tarkoitus myös merkittävästi lisätä tulevina vuosina. Mutta mistä meiltä löytyvät opiskelijat kaikkiin näihin paikkoihin?  Viimeisen vuoden ajan olemme keskittyneet teollisuusvaliokunnassa nuorisovaikuttamiseen erityisesti lukioiden osalta. Samaa viestiä saimme kuulla myös yliopiston puolelta: lukiot ovat yksi tärkeimmistä vaiheista vaikuttaa nuorten suuntautumiseen eri aloille.

Olemme tavanneet ja kuunnelleet myös nuoria itseään. Mitä asioita he tänä päivänä arvostavat? Mistä he innostuvat ja mikä saa heidät motivoitumaan ja sitoutumaan työelämään? Vastaukset ovat hyvin todennäköisesti jotain muuta, mihin olemme itse nuoruusvuosinamme tottuneet. Niissä korostuvat nykyään mm. yrityksen arvot ja työn merkityksellisyys. Myös kanavat, joilla nuoret tavoitamme, ovat isosti muuttuneet. Sosiaalinen media kehittyy ja muuttuu nopeasti, joten yritysten viestintätavoissa on uskallettava ottaa rohkeasti uutta tulokulmaa.

Varsin ilmeistä on, ettei tämäkään vielä riitä. Tarvitsemme tulevaisuudessa vetoapua opiskelijoiden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Kansainvälisyys ja sen kehittäminen on elintärkeää. Alueemme vetovoimaa tulee parantaa, jotta voisimme houkutella yrityksiimme parasta mahdollista tulevaisuuden työvoimaa. Samalla tapaa meidän tulee edistää kansainvälistymistä teollisuudessa myös laajemmin. Kansainvälistymisen ja viennin kautta tulevat eurot muodostavat lopulta selkärangan ytimen taloutemme perustaan.

Teollisuudessa investoinnit ovat tärkeä osa elinvoimaisuutta ja liiketoiminnan kehittämistä. Teollisuusvaliokunta on myös huomioinut investointien tärkeyden ja vienyt siitä yritysten viestejä päättäjien suuntaan. Erityisesti keskusteluissa ovat olleet saavutettavuus sekä luvitukseen liittyvät prosessit. Vaikka maailma digitalisaation ja viestintäteknologioiden osalta pieneneekin kovaa vauhtia, ei maantieteellinen sijaintimme ja saavutettavuutemme muutu työntekijöiden ja fyysisten tuotteiden liikkuvuuden osalta. Logistiikka- ja kuljetusyhteydet tulee turvata nyt ja tulevaisuudessa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on myös avainsana luvituksen sujuvoittamisessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on MILL-hanke, jossa haetaan uudenlaista yhteistoiminnallista tapaa johtaa investointiprojekteja. Erityinen mielenkiinto meillä kohdistuu ympäristölupaprosessiin ja mahdollisuuksiin saada se mukaan yhteistoiminnalliseen malliin.

Työniloa ja yhdessä tekemisen riemua alkutalveen toivottaen,

 
Heikki Romppainen
Oulun kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja

Jaa: