Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Suomi elää metsästä?

06.05.2019


Otsikon mukaisesti opetettiin meitä kaikkia keski-iän kynnyksellä olevia jo peruskoulussa. Vuosituhannen vaihteessa tuli sitten tunne, että pitäneekö tuo ihan paikkaansa. Paperitehtaita suljettiin, sellutehtaat vanhenivat ja sahojen parhaat terät tylsyivät. Tilalle tuli uusia teollisuudenaloja, ja elektroniikka valtasi koko maan.

Näin suurhankevaliokunnan puheenjohtajana sitä tuleekin miettiä ja yhdessä valiokunnan kanssa yrittää ennustaa, mistä löytyvät ne tulevien vuosien keihäänkärjet täällä Pohjoisessa-Suomessa.

Raahelaisena meinasi alkuvuoden talviviima tunkeutua kokonaan ihonalle. Kauan odotetut ja valmistelussa olevat hankkeet tuntuivat seisahtuvan. Laivan kultakaivos siirtyikin tuotantotauolle. Myös Suurhankeinfoissa usein kuultu eteneminen Ferrovanin metallituotelaitoksessa pysähtyi. Itse uskon, ettei näitäkään ole kokonaan haudattu. Näkemykseni on myös, että muun muassa metallituotetehdasta tarvitaan, mutta sijoituspaikka ei ole täällä pohjoisessa.

Onneksi kuitenkin meidän koko kauppakamarimme alueella on monipuolista teollisuutta, joka on nyt huippuvedossa oman tuotannon ja kehitystyön osalta. Monipuolinen teollisuus luo kasvualustan myös uusille pienemmille toimijoille, mutta asettaako valtio uusia ehtoja ja säädöksiä näiden pienien toimijoiden toimintaedellytyksiin? Hallitus on vaihtumassa, ja voimme vain jännittää, miten työllisyyden hoito ja muun muassa ympäristöasiat vaikuttavat neuvotteluihin. Suurin huolemme onkin, jos taas kerran maksumieheksi hallitusohjelmaan laitetaan yritykset ja samoin me täällä pitkien etäisyyksien maakunnissa liikkuvat ihmiset.

Alussa mainitsemien erilaisten metalliin liittyvien teollisuudenalojen kehityskin on riippuvainen sopivasta hallitusohjelmasta. Osaavan työvoiman saatavuus estää lähes kaikkien toimialojen kasvun pohjoisessa.  Ihmisten liikkuvuus työn perässä on tehty lähes mahdottomaksi. Asuntojen hinnat kasvukeskusten ulkopuolella lähestyvät nollaa. Liikkuminen on niin kallista, ettei tekijä yksinkertaisesti pysty lähtemään työn perään.

Vaikka alueellemme onkin nousemassa akkukemikaaleja jalostava laitos, eivät taida sähköautot kuitenkaan pelastaa tätä meidän liikkumisongelmaamme. Nyt tarvitaan viisautta ja ennakkoluulotonta toimintaa myös hallitusrintamalla, jotta voimme osittain osaltamme torjua globaalia kehitystä kaupungistumisesta. Onkohan kukaan esittänyt, että jaetaan Suomi kahtia esimerkiksi Jyväskylä-Kokkola linjalta ja meille tänne Pohjois-Suomeen laaditaan omat säännöt ja mahdollisuudet muun muassa työvoiman liikutteluun?

Mutta miten Suomi elikään? Olemme seuranneet pitkään myös useiden biotuotetehtaiden mahdollista sijoittumista alueellemme. Kaiken sen uutisoinnin jälkeen, että paperiteollisuus on haudattu koko Suomen niemeltä, yllättää toimiala meidät taas. Muutama vuosi sitten Äänekoskella starttasi jo käyntiin jättimäinen sellutehdas. Nyt vastaava hankepäätös on lähes valmis myös Kemiin. Samoin on Oulun paperitehdas tekemässä isoa liikkua kohti tulevaisuuden markkinaa. Vaihdetaan paperin tekeminen pahviin. Nämä jos mitkä ovat ennakkoluulottomia investointihakkeita Pohjois-Suomeen.

Nyt on luettu ja ennustettu tulevaisuuden kysyntä. Muovia korvataan pakkauksissa erilaisilla biokuiduilla, koska kaikkihan kuitenkin kääritään edelleen pakettiin. Toistaako historia nyt itseään ja todellakin Suomi nousee uudeksi tekijäksi globaalissa markkinassa erilaisten puupohjaisten tuotteiden rintamalla? Kyllä näin voi olla, ja pitäköön hallitusneuvottelijat huolen, ettei ainakaan sieltä tule kehityksen eteen jarrua.

Toivon kaikille hyvää alkavaa kesää ja nähdään Suurhanke-infossa Raahessa 23.5.2019!

 
Kari Malkamäki
Oulun kauppakamarin suurhankevaliokunnan puheenjohtaja

Jaa: