Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Keskuskauppakamarin ekonomisti arvioi seuraavan hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen olevan mahdollinen, muttei helppo: ”Maailmantalouden kasvu hiipuu”

24.01.2019


Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa ekonomistikatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Järjestyksessään ensimmäinen Kauppakamariekonomistin katsaus keskittyy Suomen kansantalouden elpymiseen, velkatasoon, väestökehitykseen sekä vientikaupan kehittymisen trendeihin.

 Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. (Kuva: Roni Rekomaa)

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että Suomella on lähitulevaisuudessa edessään moninaisesti haastavat ajat.  

"Suomella on takanaan vaikea vuosikymmen, josta olemme toipuneet hitaasti. Eteenpäin on menty, mutta olemme verrokkejamme yhä jäljessä. Suhdannehuipun kääntyessä olemme yhä lukuisien haasteiden edessä; rakenteelliset uudistukset ovat monin paikoin yhä tekemättä ja väestömme sen kun ikääntyy. Tämä aiheuttaa etenkin ensi keväänä valittavalle uudelle hallitukselle päänvaivaa", Kotamäki sanoo. 
 
Eräs kauppakamareiden keskeisistä tehtävistä on myöntää ulkomaankaupan asiakirjoja kolmansiin maihin. Asiakirjojen kehityksestä saa viitettä siitä, kuinka EU:n ja ETA-maiden ulkopuolinen vientimarkkina tulee kehittymään. Kotamäen mukaan maailmantalouden mahdollisesti jäähtyvä suhdanne ei vielä näy kauppakamareiden myöntämissä ulkomaankaupan asiakirjojen kokonaismäärän kehityksessä. 
 
"Suomi on pieni avoin talous ja siten herkkä maailmantalouden suhdanteille. Haasteet keskeisillä vientimarkkinoilla tietävät haasteita myös Suomen talouteen. Menneen kahden vuoden aikana sekä alkuperätodistusten kappalemäärä että Suomen vienti on kasvanut voimakkaasti. Alkuperätodistusten määrän ja viennin arvon yhteydestä on vaikea tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä, mutta yleisellä tasolla indikaattori viittaa vientimarkkinan arvon lievään kasvuun vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä", Kotamäki sanoo.  
 
Kotamäki huomauttaa, että Tullin tilastotieto viennin arvon kehityksestä julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä, mutta kauppakamarien myöntämistä alkuperätodistuksista taas saa tietoa liki reaaliaikaisesti.  
 
"Kyseessä on siis ennakoiva ja suuntaa-antava indikaattori Suomen viennin kehityksestä", hän painottaa.  
 
Kotamäki listaa katsauksessaan haasteita, joihin päättäjien tulisi ensi sijassa tarttua.  

"Valtionvelan nykytasoon ei voi olla tyytyväinen ja velkasuhteen madaltaminen edelleen olisi hyvää finanssipolitiikkaa. Työllisyyskehityksen oikeasta kehityssuunnasta huolimatta työmarkkinoiden tilaa voi pitää korkeintaan tyydyttävänä. Työttömyysasteen suhteen Suomi yhdistetään ennemminkin Etelä-Euroopan ongelmatalouksiin kuin pohjoiseurooppalaisiin työllisyyskehityksen mallimaihin. Rakennetyöttömyyttä olisi pystyttävä painamaan alas sekä taloudellisin että sosiaalipoliittisin perustein", hän sanoo.  

Hän huomauttaa, että koska työikäisen väestön määrän ei tulevaisuudessa odoteta kasvavan, mutta samalla vanhusväestön määrä kasvaa merkittävästi, on seurauksena entistä suurempi verorasitus työssä käyvälle väestölle. 

"Kestävyysvajeen mittaluokka on sellainen, ettei edes työllisyysasteen kohoaminen 80 prosenttiin riittäisi kuromaan vajetta umpeen. Tulevaisuudessa tarvitaan siis laajamittaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Mitä pikemmin uudistukset saadaan alulle, sen parempi", Kotamäki painottaa. 

Lisätiedot:

Kauppakamariekonomistin katsaus – tammikuu 2019

Jaa: