Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Työsuhdeturvasääntelyyn kaavaillaan muutoksia!

08.10.2018


Valmisteilla olevan työsopimuslain muutoksen tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Työsuhdeturvan nykytila

Työsuhdeturvasääntely muodostuu sääntelykokonaisuudesta, jonka osia ovat koeaikaa, irtisanomis- ja purkuperusteita koskevat säännökset, irtisanomisaikaa ja irtisanomisessa noudatettavia menettelytapoja koskevat säännökset sekä säännökset laittoman työsuhteen päättämisen korvauksista ja muista mahdollisista seuraamuksista. Irtisanomisperusteita koskevat säännökset jakautuvat perusteisiin päättää työsuhde työntekijän henkilöön liittyvistä syistä tai työnantajan toimintaan liittyvistä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Työsopimuslakiin kaavaillut muutokset

Hallitus päätti keväällä 2018 kehysriihessään työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamisesta. Esitysluonnoksessa ehdotettiin muutosta henkilöperusteista irtisanomista koskevaan säännökseen siten, että työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentissa säädettäisiin yleisen irtisanomiskynnyksen ohella alemmasta irtisanomiskynnyksestä pienille työnantajille. Lausuntokierroksen jälkeen pieneksi työnantajaksi tarkennettiin alle 10 työntekijää työllistävät työnantajat, alkuperäisen 20 sijaan. Irtisanomisperusteena pidettäisiin myös vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaisi työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaisi työnantajan tai työyhteisön toimintaa. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena. Vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät oikeuttaisi irtisanomiseen, eikä työntekijää, joka laiminlyöntiin tai rikkomukseen syyllistyy saisi irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Esityksen tavoitteena on ottaa huomioon alle 10 työntekijää työllistävien työnantajien erityistarpeet. Perimmäisenä ajatuksena on, että työsuhteeseen liittyvän luottamussuhteen merkitys korostuu enemmän erityisesti pienissä työyhteisöissä. Jos pienessä työyhteisössä on henkilö tai henkilöitä, jotka eivät sopeudu työyhteisöön, vaan pikemminkin vaikeuttavat muun henkilöstön toimintaa, voi yrityksen toiminnan ja sitä kautta muiden työsuhteiden jatkamisen turvaaminen edellyttää työyhteisöön sopeutumattoman henkilön irtisanomista. Oikeasuhtainen irtisanomiskynnys voisi siten pelastaa yrityksen muiden työntekijöiden työpaikat ja parantaa työyhteisön toimintaa.

Ketä uudistus koskisi?

Ehdotettua säännöstä sovellettaisiin työnantajiin, jotka työllistävät alle 10 työntekijää. Yrityskentän lisäksi lainmuutos koskisi yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää. Merkitsevää olisi työnantajan henkilöstömäärä irtisanomisilmoituksen antohetkellä.

Työllisyyden lisäämistä vai työsuhdeturvan romutus?

Irtisanomissuojalla voidaan katsoa olevan kahdensuuntaisia vaikutuksia: tiukempi irtisanomissuoja suojaa irtisanomissuojan piirissä olevia työntekijöitä irtisanomisilta ja siten kasvattaa työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä. Toisaalta tiukempi irtisanomissuoja vähentää rekrytointeja ja siten vähentää työllisyyttä ja kasvattaa työttömyyttä.

Hallituksen valmistelema irtisanomissuojan heikennys on herättänyt voimakasta keskustelua ja työtaistelutoimenpiteitä on käynnistetty laajasti. Lainvalmistelua koskevissa lausunnoissa pelätään toisaalta, että esitys aiheuttaa työsopimuslain irtisanomisperusteiden monimutkaistamista, mikä voi aiheuttaa lisää tulkinnanvaraisuutta ja lisätä mahdollisesti jopa mielivaltaisiakin irtisanomisia. Toisaalta esityksen katsotaan johtavan yrityksen työllistämiskynnyksen madaltamiseen, mikä hyödyttäisi molempia sekä työnhakijoita että työantajia. Puolustajien mukaan irtisanomiskynnyksen alentaminen voisi vaikuttaa suotuisasti myös siihen, että työntekijöiden kanssa tehtäisiin määräaikaisten työsopimusten sijaan enemmän toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.

Oli mielipide sitten puolesta tai vastaan, uuden irtisanomiskynnyksen luominen muodostaisi poikkeuksen työoikeudellisessa sääntelyssä, jossa lähtökohtana on, että sääntely koskee samalla tavoin kaiken kokoisia työnantajia ja niiden palveluksessa olevia työntekijöitä. Säädösvalmistelun on tarkoitus edetä siten, että hallitus antaa esityksensä eduskunnalle marraskuussa viikolla 47. Lain muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 aikana.

Ernst & Young Oy (EY) on erikoistunut myös työoikeudellisiin asioihin ja toimii työnantajien tukena muun muassa yrityksen muutostilanteissa.

(Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö: Työntekijästä johtuvat irtisanomisperusteet työnantajan työllistäessä alle 20 työntekijää; muistio (lausuntopyynnön liite) 5.7.2018)

 
Noora Ervasti
Associate Legal counsel,
OTM, KTM

 
Kaija Pulkkinen
Senior Legal Counsel
VT

Jaa: