Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Uusi liikesalaisuuslaki tulossa voimaan kesäkuussa!

07.05.2018


Valtioneuvosto antoi 12.4.2018 hallituksen esityksen (HE 49/2018 vp) uudeksi liikesalaisuuslaiksi eduskunnan käsiteltäväksi. Uudella lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi (EU) 2016/943 sekä säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista.  Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumotaan ja voimassa oleva sääntely siirretään eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Myös työsopimuslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että lakia täsmennetään ja siihen lisätään viittaussäännös liikesalaisuuslakiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistettaisiin siten, että lainsäädännössä käytettäisiin johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus korvaten muun muassa yrityssalaisuuden ja liike- ja ammattisalaisuuden. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 9.6.2018, johon mennessä direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan.  

Mikä on liikesalaisuus?

Yrityksen toiminnassa muodostuu monia yritykselle tarpeellisia tietoja, jotka yritys haluaa pitää salassa kilpailevilta elinkeinonharjoittajilta. Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi, pitää sen täyttää kolme edellytystä. Liikesalaisuuden on ensinnäkin oltava salaista tietoa. Jos tieto on toimialalla yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla, se ei voi olla liikesalaisuus. Toiseksi liikesalaisuudella on elinkeinotoiminnan kannalta taloudellista arvoa, koska kohteena oleva tieto on salaista. Toisin sanoen tiedon mahdollinen paljastuminen heikentäisi yrityksen kilpailuasemaa ja aiheuttaisi yritykselle taloudellista vahinkoa. Näiden lisäksi liikesalaisuuden haltijan on tullut tehdä kohtuullisia toimenpiteitä pitääkseen tiedon salaisena. Kun edellä kuvatut lain vaatimukset täyttyvät, tieto saa suojaa liikesalaisuutena.

Liikesalaisuuksina suojataan hyvin monenlaista teknistä tai taloudellista tietoa, taitotietoa ja liiketoimintatietoa joko täydentäen immateriaalioikeuksia tai toimien niiden vaihtoehtona. Liikesalaisuuksia voi olla esimerkiksi valmistustiedot, testitulokset, liikeideat, hinnoittelutiedot, markkinaselvitykset, talousennusteet, kilpailija-analyysit, asiakasrekisterit ja yritysten hallinnollisorganisatoriset tiedot. Myös niin sanottu negatiivinen tieto voi olla liikesalaisuus.

Liikesalaisuuksien suojalla pyritään edistämään tutkimustyön ja tuotekehityksen avulla tapahtuvaa teknistä ja taloudellista kehitystä sekä estämään epäsuotavien keinojen käyttöä tietojen hankkimiseksi, kuten yritysvakoilua. Liikesalaisuudet ovat erityisen tärkeitä liiketoiminnan kilpailukyvyn sekä tutkimus- ja kehitystyön ja innovointiin liittyvän suorituskyvyn kannalta.

Vaikutukset

Uudessa laissa säädetään liikesalaisuuden määritelmästä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta eli niin sanotusta yleisestä kiellosta, tiedon käyttämisestä ja ilmaisemisesta sekä sallituista liikesalaisuuden hankkimistavoista. Lisäksi laissa on säännökset siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Laki parantaa liikesalaisuuksien suojaa parantaessaan käytettävissä olevia liikesalaisuuden haltijan käytössä olevia siviilioikeudellisia oikeussuojakeinoja liikesalaisuuksien väärinkäyttö- ja loukkaustilanteissa. Sääntely siis täydentää nykyisin Suomessa pääosin rikoslain varaan rakentuvaa liikesalaisuuksien suojaa.

Mielenkiintoista on, että uuden lain myötä käräjäoikeudella ja markkinaoikeudella on osin rinnakkainen toimivalta liikesalaisuuksien loukkauksia koskevissa riita-asioissa. Aiemmin markkinaoikeus ja sitä edeltävä markkinatuomioistuin ovat käsitelleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisia elinkeinonharjoittajien välisiä liikesalaisuusasioita. Esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että liikesalaisuuksia koskevat riita-asiat käsiteltäisiin ensisijaisesti käräjäoikeuksissa, mutta markkinaoikeudella olisi toimivalta käsitellä laissa tarkoitettu yksityisoikeudellinen vaatimus silloin, kun vaatimus kohdistuu oikeushenkilöön tai elinkeinotoimintaa harjoittavaan luonnolliseen henkilöön.

Käräjäoikeudelle ehdotettu yleinen toimivalta perustuu muun muassa siihen, että uuden lain mukaan elinkeinonharjoittajan lisäksi kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi olla liikesalaisuuden haltijan asemassa esittämässä vaatimuksia tai vastaavasti oikeudenloukkaajana, jolloin liikesalaisuuden salassapitovelvollisuutta koskeva kysymys voi helpommin kytkeytyä muuhun käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvaan riita-asiaan. Myös työntekijän ollessa vastaajana liikesalaisuutta koskevassa riita-asiassa, on oikeuspaikka lakiesityksen mukaan käräjäoikeus. Osin rinnakkaisella toimivallalla lisätään kuitenkin mahdollisuuksia hyödyntää markkinaoikeuden erityisasiantuntemusta tietyissä tilanteissa.

Vaikutukset työntekijöille

Liikesalaisuuslain sääntely koskee myös työsuhteita ja täydentää työsopimuslain säännöksiä. Uuden liikesalaisuuslain sääntely on merkityksellistä erityisesti työntekijäryhmille, kuten asiantuntijoille ja ylemmille toimihenkilöille, joiden työtehtävien hoitamiseen liittyy liikesalaisuuksia. Kuitenkin myös muut työntekijäryhmät voivat työssään olla tekemisissä liikesalaisuuksien kanssa, vaikka työtehtävien sisältöön ei varsinaisesti kuuluisi liikesalaisuuksien käsittely. Liikesalaisuuslain liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista, käyttämistä ja ilmaisemista koskevat kiellot kohdistuvat kuitenkin jokaiseen.

Lakiehdotuksen mukaan liikesalaisuuden ilmaiseminen ei olisi oikeudetonta, jos työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalleen, jos liikesalaisuuden ilmaiseminen on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Tämä poikkeussäännös on tehty työntekijän suojaksi.

Liikesalaisuuslaki sisältää myös säännöksen väärinkäytösten tai laittoman toiminnan ilmoittamisesta (whistleblowing) ja sananvapauden käyttämisestä, joka turvaa työntekijöiden oikeuksia. Sananvapauden käyttäminen perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntöön siitä, mitä voidaan intressipunninnan jälkeen kussakin yksittäistilanteessa pitää hyväksyttävänä sananvapauden käyttönä. Lainkohdan soveltaminen edellyttää siis tapauskohtaista arviointia siitä onko salaisuuden ilmaiseminen esimerkiksi rikoksen paljastamiseksi jopa velvollisuus tai, että siihen ainakin olisi oikeus.

Vaikka lakiehdotus keräsi kritiikkiä työntekijäjärjestöiltä sen vuoksi, että sen katsottiin liikesalaisuuksien suojan takia vaikeuttavan työpaikan vaihtamista, jäykistävän näin työmarkkinoita ja estävän työvoiman vapaata liikkuvuutta yritysten välillä, ei lailla kuitenkaan ole tarkoitus olennaisesti rajoittaa työtekijöiden liikkuvuutta. Työntekijöille ammatin harjoittaminen ja liikkuvuus yritysten ja eri toimialojen välillä ovat tärkeitä oikeuksia, jotka säilyvät edelleen.

Vaikutukset yrityksille

Uusi laki on siis liikesalaisuuksia koskeva yleislaki, jota sovelletaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Laissa olevaa liikesalaisuuden määritelmää voidaan kuitenkin soveltaa, kun on ratkaistava, onko kysymys muussa laissa säädetystä liikesalaisuudesta, tai lain oikeussuojakeinoihin voidaan turvautua myös toisessa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisen johdosta. Näin ollen laki selkeyttää nykyistä hajanaista liikesalaisuutta koskevaa sääntelyä ja parantaa merkittävästi yritysten mahdollisuuksia saada oikeussuojaa liikesalaisuuden loukkaustilanteissa.

Uusi liikesalaisuuslaki jättää yrityksille kuitenkin edelleen laajan vastuun liikesalaisuuksien tunnistamisesta ja suojaamisesta. Yrityksen on kyettävä osoittamaan tiedolla olevan kaupallista arvoa ja mikä tärkeintä, ryhdyttävä käytännön toimenpiteisiin tiedon suojaamiseksi. Laissa ei tarkemmin määritellä, miten liikesalaisuudet on suojattava, mutta keinoja voivat olla esimerkiksi yrityksen ja sen henkilöstön taikka yhteistyökumppaneiden väliset salassapitosopimukset tai asianmukaiset tietoturvajärjestelyt. Uusi sääntely ei siis poista tarvetta salassapito- ja kilpailukieltosopimuksille, vaikka tarjoaakin nykyistä kattavamman lakisääteisen suojan tilanteissa, joissa ei ole salassapitosopimuksia. Pakollisia menettelyjä, joista aiheutuisi yrityksille välittömiä kustannuksia, laki ei sisällä.

Liikesalaisuuksista on siis syytä pitää huolta!

Yritysten kannalta olennaista on, että liikesalaisuudet on selkeästi määritelty ja suojattu eli yritys on:

  • laatinut niitä koskevat käytänteet ja ottanut ne osaksi tiedonhallintaprosessejaan
  • laatinut salassapito- ja/tai kilpailukieltosopimukset yhteistyökumppaniensa ja tarvittaessa työntekijöidensä kanssa
  • huolehtinut riittävästä tietoturvasta ja riskienhallinnasta salassa pidettävän tiedon leviämisen estämiseksi

Ernst & Young Oy:n (EY):n asiantuntijat antavat mielellään lisätietoja uudesta liikesalaisuuslaista ja auttavat yritystänne liikesalaisuuksien turvaamista koskevissa asioissa.

 
Noora Ervasti
Associate Legal Counsel
OTM, KTM

Jaa: