Seuraa meitä: Facebookissa LinkedIn:ssä Twitterissä EnglishSuomi

Suurhankkeet Pohjois-Suomen veturi

31.01.2018

Kirjoitan tätä samalla kun kuuntelen ja katselen presidentinvaalien tuloslähetystä. "Presidentinvalintahanke" tuli maaliin kerta rysäyksellä. Etenevätkö suurhankkeet alueellamme yhtä ripeästi?

Meillä Oulun Kauppakamarin alueella on nyt myönteinen ja positiivinen pöhinä päällä. Muutamia vuosia sitten kuuntelimme keskustelua alueen suurhankkeista. Tuntui silloin monen mielissä toteutuvan vanha toteamus; vale, emävale ja tilasto. Tilastot osoittivat, että esimerkiksi suunnittelutoimistot olivat töitä täynnä ja erikoissuunnittelijoiden tarve oli huutava. Mutta kun ei koneita töissä näkynyt niin ei oikein kukaan uskonut talouden nousukiitoon pohjoisessa.

Nyt se sitten on totta. Alueemme suurhankkeet ovat siirtyneet suunnittelupöydiltä askeleen eteenpäin. Monella hankkeella on viimeiset rahoitusneuvottelut käynnissä. Useat hankkeet ovat jo konkreettisesti käyntiin lähteneet. Näistä mainittakoon mm. tieverkon perusparannukset sekä tulevaisuuden sairaalahanke ovat saaneet omat starttinsa, puhumattakaan alueemme lukuisista biojalostamo sekä metalliteollisuuden hankkeista. Niin ja muistetaan vielä muutamat voimalaitoshankkeet, joista toki jättimäisenä Fennovoiman Hanhikivi 1 hanke.

Miten alueemme on valmistautunut suurhankkeiden käynnistymiseen? Kauppakamarina olemme saaneet olla toteuttamassa hankkeita ja koulutuksia, joilla tilaaja/tuottaja keskustelua ja yhteistyötä on voitu konkreettisesti lähentää. On opittu puhumaan yhteistä kieltä ja pystytty vaikuttamaan mm. toteutusmalleihin, jolloin alueemme yrityksillä, kokoon katsomatta, on mahdollista osallistua hankkeiden toteutukseen.

Mutta voiko alueemme vastata siihen tarpeeseen mitä hankkeet tarvitsevat suunnittelu- ja projektiosaamisessa. Ammattikorkeakoulut ja yliopisto kyllä yrittävät pysyä tahdissa mukana ja terävöittää opintotarjontaa aina tarvetta vastaavaksi. Mutta olemmeko me täällä pohjoisessa ikään kuin "kasvattajaseura". Miten saamme niin kokeneet osaajat kuin tuoreemmatkin voimat pysymään alueellamme ja tuomaan näin osaamisensa meidän käyttöön. Tässä peräänkuulutan kyllä myös yhteiskunnan vastuuta. Imeekö nykyiset työmarkkinat kaiken osaamisen kohti etelää? Onko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pystynyt huomioimaan tarpeeksi vahvasti pohjoisen vaativat olosuhteet? Pitkät välimatkat tuovat ylimääräisiä kustannuksia niin liikkumiseen kuin energian käyttöönkin. Löytyykö alueeltamme työpaikkoja sekä miehille että naisille? Näissä haasteissa riittäisi mielestäni terävöittämistä myös alueemme poliittisilla edustajilla.

Uskon, että yritysmaailman kilpailukyky riittää pitämään osaavan työvoiman myös pohjoisessa mutta riittääkö yhteiskunnan kilpailukyky tähän. Toivon näin ja uskon, että viestimme kuullaan ja siihen reagoidaan myös Arkadianmäellä sekä Brysselissä.

 

Kari Malkamäki
suurhankevaliokunnan puheenjohtaja
Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja

 

 

Jaa: