Seuraa meitä: Twitterissä Facebookissa EnglishSuomi
3/2016 #jäsentiedote

Tavarantarkastaja apuna riitatilanteessa

Mikä neuvoksi, jos leipomoon asennettu tuotantolinja ei toimikaan tilauksen mukaisesti? Mitä tehdä, jos yritykseltä kylpyhuoneremontin tilannut asiakas on sitä mieltä, että laatoitus hammastaa liikaa? Kuka voisi määritellä kuljetusyrittäjän kaluston käyvän arvon?

 Puolueeton tavarantarkastaja auttaa rakentamiseen liittyvissä riitatilanteissa, jotka ovatkin tyypillisiä tavarantarkastuksen kohteita.

Erimielisyydet työsuoritteissa asiakkaan ja yrityksen välillä tai yritysten keskinäisissä liikesuhteissa eivät ole harvinaisia. Suuret näkemyserot asiassa voivat vaikeuttaa sovinnon syntymistä. Näissä tilanteissa on hyvä pitää mielessä Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat (HTT). Tavarantarkastaja on puolueeton asiantuntija, joka annetun toimeksiannon perusteella arvioi tavaroita ja työsuorituksia ja antaa kohteen kunnosta, virheistä tai vahingoista tarkastuskertomuksen.

Kiistanalaisten kysymysten selvittely alkaa tavarantarkastuksesta

Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa etenkin tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä kiistanalaiseen tilanteeseen. Toisinaan osapuolet pitävät periaatteellisestikin kiinni omista näkemyksistään, eikä asioissa eteenpäin pääseminen enää onnistu ilman ulkopuolista apua. Tavarantarkastajan tehtäviin ei kuulu tuomarina toimiminen, eli hän ei saa tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin. Vastuukysymysten selvittely saa kuitenkin usein merkittävää lisäapua tavarantarkastuksesta.

Mikäli tarkastettavassa kohteessa on jokin virheellisyys, tulee tavarantarkastajan ottaa kantaa virheen syyhyn. Pyydettäessä hän voi myös antaa arvionsa korjauskustannuksista. Ulkopuolinen näkemys auttaa usein osapuolia pääsemään sovintoon riitatilanteessa ja näin voidaan välttää kallis ja pitkä oikeusprosessi. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi.

Mitä tavarantarkastuksessa tapahtuu?

Tarkastuksen lähtökohdat määrittelee tavarantarkastajalle annetun toimeksiannon sisältö. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle, joka veloittaa tarkastuksesta käytetyn ajan mukaan. Tarkastuspalkkiosta vastaa lähtökohtaisesti tavarantarkastajan tilannut osapuoli. Osapuolet voivat sopia myös, että kustannukset maksetaan yhteisesti.

Valtaosassa riitatilanteista molemmat osapuolet haluavat ratkaisua.

Tavarantarkastaja kutsuu tarkastustilaisuuteen kaikki välittömät osapuolet. Kaikkien läsnäolo itse tilaisuudessa ei kuitenkaan ole pakollista. Tilaisuudessa tavarantarkastaja tutkii kohteen toimeksiannossa mainitun laajuisena, ja osapuolilla on mahdollisuus esittää huomionsa ja näkemyksensä tarkastuksen kohteesta. Tavarantarkastaja ei ole viranomainen. Hänellä ei ole oikeutta suorittaa tarkastusta, jos kohteen haltija ei anna siihen lupaa. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska valtaosassa tapauksista mahdollisen riitatilanteen ratkaisu on molempien osapuolten intresseissä.

Tavarantarkastaja laatii tehdyn tarkastuksen perusteella määrämuotoisen tarkastuskertomuksen, jonka hän leimaa HTT-leimalla. Tarkastuskertomus on toimitettava molemmille osapuolille ja lisäksi yksi kappale siitä toimitetaan Keskuskauppakamariin. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti toimitettava 4 viikon kuluessa tarkastustilaisuuden pitämisestä, mutta myös pidemmästä ajasta voidaan etenkin laajojen tarkastusten yhteydessä sopia.

Valvottu järjestelmä

Tavarantarkastajajärjestelmä eroaa muista asiantuntijajärjestelmistä siinä, että tavarantarkastajien toimintaa ja tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta sääntelee kirjallinen ohjesääntö, jonka noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Ohjesäännön vastaisesta menettelystä on mahdollisuus valittaa 3 kk:n määräajassa tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta. Tavarantarkastajien asiantuntemus tarkastetaan järjestelmään hakeutumisen yhteydessä, ja heidän tulee uusia hyväksyntänsä kolmen vuoden välein.

Tyypillisiä tavarantarkastuksen kohteita ovat rakentamiseen liittyvät työsuoritukset, autojen käyvän arvon määritys tai koneiden ja laitteiden korjausten asianmukaisuus. Tavarantarkastajien keskuudesta löytyy kuitenkin erittäin monipuolisesti asiantuntijoita, joten tarkastuksen kohteena voivat olla myös esimerkiksi it-laitteistot, kuljetusvahingot, elintarvikkeet, tekstiilit tai huonekalut. Tavarantarkastajien yhteystiedot sekä heidän erityisalansa löytyvät Keskuskauppakamarin internet-sivuilta: http://kauppakamari.fi/tavarantarkastus/.

Kirjoittaja: Raisa Harju, Lakimies, auktorisoitu kiinteistönarviointi ja hyväksytty tavarantarkastus, Keskuskauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin Suomen Yrittäjät -lehdessä maaliskuussa.

Kauppakamari uutishuone