Seuraa meitä: Twitterissä Facebookissa EnglishSuomi
2/2017 #jäsentiedote

Yhteisöjen veroilmoitusten määräaika lähenee ja uusi maakohtainen raportointi

Veroilmoitus

Useiden osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tuloverotuksen veroilmoitusten jättöaika on pian. Jos yhteisön tilikausi on päättynyt 31.12.2016, veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Jos tilikausi on päättynyt 31.12.2016, veroilmoituksen antamisen määräaika on tiistai 2.5.2017.

Yhteisö voi antaa veroilmoituksen sähköisesti syöttämällä tiedot yhteisöjen veroilmoituspalvelussa tai lähettämällä taloushallinto-ohjelman veroilmoitustiedoston ilmoitin.fi-palvelussa. Paperisena versiona annetut veroilmoitukset muunnetaan Verohallinnon toimesta sähköiseen muotoon ja ilmoituksen antamisessa on noudatettava Verohallinnon lomakkeen 6B täyttöohjeita. 1.11.2017 ja sen jälkeen annettavat veroilmoitukset on annettava sähköisinä (HE 237/2016 vp, hyväksytty 27.1.2017).

Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa verovuodelle 2016 on ohjeistettu yrityksen veroilmoituksen jättämisestä ajallaan. Ohjeen mukaan sähköisesti annettu veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi silloin, kun se on saapunut Verohallinnon hyväksymälle ilmoituspalvelun välittäjälle veroilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen kello 24:00 ja lähettäjä on saanut kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta. Postin kautta toimitettu veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi silloin, kun se on jätetty postiin oikeassa ajassa. Veroilmoitus kannattaa jättää ajoissa, koska myöhässä palautetun veroilmoituksen seurauksena on yleensä veronkorotus.

Mikäli verovelvollinen toimittaa veroilmoituksensa myöhässä ilman pätevää syytä, verovelvolliselle määräytyy veronkorotus voi olla 100 – 300 euroa. Veronkorotuksen määrä riippuu verovelvollisen toiminnasta veroilmoituksen palauttamisen yhteydessä. Jos verovelvollinen ei toimita veroilmoitusta lainkaan ennen verotuksen päättymistä, veronkorotus määräytyy mahdollisesti toimitettavan arvioverotuksen perusteella.

Myöhästymisen välttämiseksi verovelvollinen voi hakea Verohallinnolta lisäaikaa veroilmoituksen palauttamiseen. Verohallinto voi yksittäistapauksissa myöntää perustelluista syistä lisäaikaa noin kaksi viikkoa. Lisäaikaa on haettava Verohallinnolta kirjallisesti erillisellä hakemuksella viimeistään veroilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä ja veroilmoitus on jätettävä viimeistään myönnetyn uuden määräajan viimeisenä päivänä, jotta se katsotaan jätetyksi ajallaan.

Veroilmoituksen laatimisessa ei kannata kiirehtiä. Veroilmoitus kannattaa tehdä huolellisesti, sillä veroilmoitus on käytännössä verovelvollisen käsitys omasta verotuksestaan. Jos veroilmoitus on tehty virheellisesti tai ilmoituksella on puutteita, verovelvolliselle voi seurata veronkorotus. Veroilmoituksen allekirjoituksen puuttuminen tai vähäinen virhe ei välttämättä aiheuta veronkorotusta, jos virhe korjataan asetetussa määräajassa tai oma-aloitteisesti. Veron määrään vaikuttavat virheet ja puutteet veroilmoituslomakkeella tai siihen kuuluvissa liitteissä voivat aiheuttaa 150 – 300 euron veronkorotuksen.

Jos veroilmoitus on annettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta esimerkiksi olennaisesti väärillä tiedoilla, verovelvolliselle voi seurata jopa 7 % veronkorotus lisätystä tulosta. Joissain törkeissä tapauksissa korotus voi olla jopa 30 % lisätystä tulosta. Esimerkiksi eräässä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa (KHO:2016:15) yhtiölle on määrätty 10 000 euron veronkorotus, kun yhtiö ei ollut ilmoittanut saamaansa konserniavustusta pääverolomakkeella (6B). Konserniavustus oli kuitenkin ilmoitettu liitelomakkeella (65) ja tieto oli sisältynyt myös tilinpäätöstietoihin. Yhtiön mukaan avustus oli jäänyt ilmoittamatta pääverolomakkeella 6B inhimillisen erehdyksen vuoksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiö oli toiminut törkeän huolimattomasti, koska yhtiö ei ollut ilmoittanut konserniavustusta varsinaisella veroilmoituslomakkeella 6B, vaikka konserniavustus oli ilmoitettu liitelomakkeella oikein. Tästä sanktiona oli siis 10 000 euron veronkorotus. Ratkaisu korostaa verovelvollisen korostettua huolellisuusvelvoitetta veroilmoituksen täyttämisessä. Haastetta veroilmoituksen antamiseen luovat tulkinnanvaraiset asiat, joista veroilmoituksella tulee ilmoittaa oma käsityksensä sekä se, että veroilmoituslomakkeet tai niiden täyttöohjeet eivät ota huomioon kaikkea jatkuvasti päivittyvää verotuksen oikeuskäytäntöä. Tällöin verovelvollisen harkittavaksi jää, onko kyseessä täysin selvä asia vai tarvitseeko veroilmoitukseen liittää asiasta vapaamuotoista selvitystä.

Suosittelemme, että erityisesti yritysjärjestelyiden tai normaalista liiketoiminnasta poikkeuksellisten tai ainutkertaisten tapahtumien jälkeen veroilmoituksen laatimisen yhteydessä erityisesti harkitaan, onko tarvetta antaa vapaamuotoisia lisäselvityksiä oman käsityksensä tueksi. Näin voidaan raportoida avoimesti veroviranomaisen suuntaan ja sitä kautta osoittaa, että veroilmoitus on annettu oman perustellun käsityksen mukaisesti ja pienentää tulkintaerimielisyyksistä johtuvaa veronkorotuksen riskiä. Merkittävistä tapahtumista ja yritysjärjestelyn ilmoittamisesta veroilmoituksella on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa.

Uusi ilmoitusvelvollisuus - Maakohtainen raportointi

Verotusmenettelylakiin (1558/1995, VML) on lisätty 1.1.2017 säädökset verotuksen maakohtaisesta raportoinnista. Maakohtaisen raportoinnin säädökset VML 14 d – e soveltuvat kuitenkin osittain jo 1.1.2016 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta annettaviin tietoihin. Verotuksen maakohtainen raportointi koskee monikansallisia konserneja, joiden konsernituloslaskelman liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Tällaisten yhtiöiden on raportoitava tiedot konserniyhtiöiden tuloista ja veroista, jonka lisäksi Suomessa sijaitsevan yhtiön on annettava ilmoitus selvitysvelvollisuudesta. Suomalaisen monikansalliseen konserniin kuuluva yhtiö on siis velvollinen jatkossa raportoimaan Suomen veroviranomaiselle tiedon siitä, mihin maahan konsernin maakohtainen rapotti on annettu.

Maakohtainen raportointi on seurausta OECD:n BEPS-raportin (Action Plan on Base Erosion and Profit Shifting) suosituksista ja EU-direktiivistä (2016/992/EU), joiden tarkoituksena on ollut lisätä suuryritysten verotusinformaation läpinäkyvyyttä. Raportoinnista saatavien tietojen perusteella voidaan tehdä muun muassa riskianalyyseja verotuksesta tai muita taloudellisia analyyseja.

Maakohtainen raportointi ja ilmoitus selvitysvelvollisuudesta on annettava 1.1.2016 alkaneista tilikausista ja tilikausi määritellään ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksen tai konserniin kuulumattoman yhtiön tilinpäätöksen mukaan. Raportti on annettava sähköisesti 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä suomi.fi-palvelussa tai 14.6.2017 jälkeen ilmoitin.fi-palvelussa. Selvitysvelvollisuudesta on ilmoitettava sähköisesti raportoitavan tilikauden viimeiseen päivään mennessä. Poikkeuksena ovat tilikaudet, jotka päättyvät ennen 31.5.2017, joista ilmoitus on annettava viimeistään 31.5.2017.

   
Veera Oikarinen,Tax Manager, KTM Karoliina Kasurinen, Tax Trainee, OTN