Seuraa meitä: Twitterissä Facebookissa EnglishSuomi
2/2016 #jäsentiedote

Huomioithan nämä jakaessasi varoja yhtiöstäsi

Ennakonpidätyksen toimittaminen osingonjaosta

Kevään ja kesän lähestyessä monessa yhtiössä ajankohtaiseksi tulee yhtiökokous ja osingonjaosta päättäminen. Vuoden 2014 alusta alkaen osinkoa jakavan yhtiön on tullut toimittaa ennakonpidätys luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille jakamistaan osingoista. Osingon maksuajankohta on mahdollista määrittää erikseen jo osingonjaosta päätettäessä, mutta aina näin ei tehdä. On myös mahdollista, että osakkaat eivät välttämättä nosta osinkojaan yhtiöstä sovittuna ajankohta, jolloin osingon nosto siirtyy mahdollisesti seuraaville verovuosille. Tällöin yhtiön on mietittävä, milloin ennakonpidätys on toimitettava.

Ennakkoperintälaissa on määritelty, että ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä. Julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta on toimitettava 25,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 28 prosentin suuruisena samalta yhtiöltä saatujen osinkojen 150 000 euroa ylittävältä osalta. Ennakonpidätyksen toimittamisen ajankohtaa ei ole määritelty tarkemmin laissa. Verotuskäytännössä on katsottu, että ennakonpidätys tulee toimittaa silloin, kun osinko katsotaan tuloverotuksessa saaduksi. Ratkaiseva päivä on se, milloin osinko on nostettavissa, vaikka varsinainen maksu tapahtuisikin vasta myöhemmin. Osingosta tulee siis toimittaa ennakonpidätys silloin, kun osinko on nostettavissa. Jos tätä päivää ei ole erikseen päätetty, katsotaan, että osinko on nostettavissa heti eli sinä päivänä, kun osingonjakopäätös tehtiin.

Osingon verovuosi

Se, milloin osinko on nostettavissa, ratkaisee osingon verovuoden osakkaalla. Luonnollisilla henkilöillä verovuosi on kalenterivuosi. Vaikka osinkoa jaettaisiin 2015 päättyneeltä tilikaudelta, mutta osinko on nostettavissa vuoden 2016 aikana, on osinko osakkaalle vuoden 2016 tuloa, kun kyse on henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvasta osingosta. Tässä ei ole merkitystä sillä, nostaako osakas todellisuudessa osingon eli liikkuuko raha.

Osinkojen osalta verotuskäytäntö on vakiintunut, joten niiden osalta on syynä olla tarkkana, että yhtiö antaa oikealta vuodelta vuosi-ilmoitukset ja saajana oleva henkilö taas tarkistaa oman esitäytetyn veroilmoituksensa. 

SVOP-rahaston palautuksen siirtymäaika päättynyt - nykytila

Vapaan oman pääoman rahastosta, kuten SVOP-rahastosta (sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto), tapahtuvan varojenjaon verokohtelu on muuttunut vuoden 2014 alusta. 1.1.2014 voimaan astuneeseen sääntelyyn liittyi siirtymäsäännös, jonka voimassaolo päättyi 31.12.2015. Näin ollen verovuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa siirtymäsäännökset eivät ole enää voimassa.

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsäännön mukaan osinkona.  Varojenjako verotetaan kuitenkin luovutuksena silloin, kun osakkeenomistajan yhtiöön tekemä pääomansijoitus palautetaan tälle samalle sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle. Lisäksi edellytyksenä on, että varojenjako tapahtuu ennen kuin sijoituksen tekemisestä on kulunut kymmenen vuotta. Vuonna 2016 voi siis palauttaa vielä vuonna 2006 tehtyjä sijoituksia.

Jotta varojenjako voidaan verottaa luovutuksena, tulee verovelvollisen esittää luotettava selvitys siitä, että varojenjako muodostuu rahastoihin merkityistä pääomansijoituksista. Luovutuksena verotettavassa varojenjaossa luovutusvoitto lasketaan vähentämällä saadusta varojenjaon määrästä osakkeiden poistamatonta hankintamenoa ´euro–eurosta´ -periaatteella. Mikäli osakkeiden verotuksessa poistamaton hankintameno on vähintään saadun varojenjaon suuruinen, osakkaalle ei näin ollen muodostu verotettavaa luovutusvoittoa.

Listattujen yhtiöiden varojenjako vapaan oman pääoman rahastoista on verotettu vuoden 2014 alusta lukien aina osinkona.

Yritysten on nyt syytä kiinnittää erityistä huomiota varojen alkuperän seurantaan, kun verovelvollisen tulee kyetä selvittämään, kuka ja milloin sijoituksen on tehnyt. Tämä tulisi huomioida niin varojenjaosta päätettäessä kuin myös sijoituksia tehtäessä. Mikäli varojen alkuperää ei voida luotettavasti selvittää, verotetaan varojenjako osinkona.


 

Tommi Hiltunen | Tax Advisor | Business Tax Services

Ernst & Young Oy
Uusikatu 53, 90120 Oulu, Finland
Office: +358 40 5171 859 | tommi.hiltunen@fi.ey.com
Website: http://www.ey.com